Luottokaupan riskienhallinnan blogi

Kuulumisia kotirintamalta ja perintälain uudistuksen parista

2012-02-23T11:14:00.005+02:00

Puolitoista vuotta on vierähtänyt siitä, kun päiväni alkoivat täyttyä asianajamisen sijaan lapsenhoidosta. Kuten arvata saattaa, muutos oli tuntuva. Ja mahtava. Ja nyt kaksi kuukautta on vierähtänyt siitä, kun lapsen hoitoa käsittävät päiväni - ja yöni - ovat muuttuneet kahden lapsen hoidoksi. Ja muutos on ollut jälleen vähintäänkin aiemman kaltainen. Näillä näkymin jatkan vielä hetkisen kotirintamalla ennen töihin paluuta. Vanhempainvapaan aikana on ollut kuitenkin virkistävää vaihtaa silloin tällöin kuulumisia asiakkaiden kanssa satunnaisissa yhteyksissä törmätessämme. Pidetään jatkossakin yhteyttä!

Lastenhoidon lomassa en ole myöskään malttanut olla aivan seuraamatta luottokaupan lakimuutoksia. Yksi suunnitteilla olevista muutoksista on perintälain uudistaminen EU:n maksuviivedirektiivin myötä. Lupasin kirjoittaa aiheesta lyhyen katsauksen kiinnostuneiden luettavaksi.

Maksuviivedirektiivi on tuomassa muutoksia perintälakiin

Laki saatavien perinnästä on ollut Suomessa kutakuinkin nykymuodossaan voimassa vuodesta 2005 alkaen. EU:n uudistetun maksuviivedirektiivin myötä oikeusministeriö asetti viime maaliskuussa työryhmän valmistelemaan direktiivin kansallista täytäntöönpanoa sekä perintälain uudistamista. Tavoitteena on mm. varmistaa entistä tehokkaammin hyvän perintätavan noudattaminen sekä se, että korvattavat perintäkulut kattavat velkojalle vain perinnästä tosiasiallisesti aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.

Tärkeimmät muutosehdotukset koskevat vapaaehtoisen perinnän keskeyttämisoikeutta, perintäkuluja ja suoritusten kohdentamista

Mietinnössä esitetään perintälakia muutettavaksi mm. siten, että

- säädetään kuluttajavelalliselle oikeus saada perintälain mukainen perintä keskeytetyksi sekä saatava siirretyksi oikeudelliseen perintään (ylimääräisten perintäkulujen välttäminen);

- täsmennetään kuluttajasaatavien perintäkuluja:

• velkoja saa vaatia maksuvaatimuksista aiheutuvia perintäkuluja enintään kahdesta kappaleesta;

• velkoja saa vaatia jäännössaatavaa koskevien maksusuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia perintäkuluja ainoastaan yhden kerran, vaikka suunnitelmia tehtäisiin toistuvasti;

• velkoja voi vaatia sovitusta maksuajan pidennyksestä perittävinä kuluina enintään 5 euroa ja ainoastaan, jos maksuajan pidennys on vähintään 14 päivää;

• velallisen kokonaiskuluvastuu perintäkuluista rajataan pääomaltaan enintään 100 euron saatavissa 60 euroon; pääomaltaan enintään 1000 euron saatavissa enintään 90 euroon ja tätä suuremmissa saatavissa enintään 160 euroon (tähän asti maksimit ovat olleet 190 euroa alle 250 euron saatavissa ja 220 euroa yli 250 euron saatavissa);

- rajoitetaan velkojan kanssa samaan konserniin kuuluvan perintätoiminnan harjoittajan oikeutta vaatia maksumuistutuskuluja enempää kuin mihin velkoja itse olisi oikeutettu;

- säädetään yritysten (ja laissa tarkoitettujen hankintayksikköjen kuten julkisyhteisöt, kirkot jne) välisissä velkomussuhteissa velkojalle oikeus 40 euron suuruiseen perintäkulujen vakiokorvaukseen maksun viivästyessä siten, että velkojalle syntyy oikeus viivästyskorkoon (tämän ylittäviin todellisiin perintäkuluihin on edelleen myös oikeus);

- säädetään saatavan suoritusten kohdentamisesta ulosottokaarta vastaavalla tavalla ensin saatavan korolle ja pääomalle, ja vasta näiden tultua suoritetuksi perintäkuluille;

- lisätään perintälakiin säännökset tratan käytöstä perintäkeinona

- tehostetaan kuluttaja-asiamiehen mahdollisuuksia puuttua nopeasti ja tehokkaasti hyvän perintätavan vastaisiin menettelytapoihin

Uudistukset aiheuttavat velkojille järjestelmämuutoksia ja kuluja

Esitettyjen toimenpiteiden on arvioitu yhdenmukaistavan alan toimijoiden perintäkäytäntöjä. Kiinteän 40 euron suuruisen perintäkulumahdollisuuden on arvioitu kannustavan yrityksiä noudattamaan entistä paremmin sovittuja maksuaikoja.

Velkojille esitetyt toimenpiteet aiheuttavat joka tapauksessa järjestelmämuutoksia ja tätä kautta kustannuksia.

Uudistukset astuvat voimaan aikaisintaan tammikuussa 2013

Maksuviivedirektiivin täytäntöönpanoa koskeva mietintö on valmistunut joulukuussa 2011 ja se on toimitettu eteenpäin oikeusministeriölle. Tarkoitus on, että hallituksen esitys eduskunnalle annettaisiin asiassa ennen kesää 2012 ja lakiesitys hyväksyttäisiin loppusyksystä. Arvio lain voimaantulosta on 1.1.-1.3.2013.

Hanna Tuohimäki
lakimies, varatuomari
Duetto Group Oy

Laki riita-asian sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

2012-02-10T08:22:00.000+02:00

Toukokuun 21. päivänä 2011 astui voimaan uusi laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa. Lailla korvattiin laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa.

Uudella lailla pantiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Lakia sovelletaan riita-asioiden ja riitaisten hakemusasioiden sovitteluun yleisessä tuomioistuimessa (tuomioistuinsovittelu) ja tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehdyn sovinnon vahvistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi. Laki ei sääntele sovittelussa noudatettavasta menettelystä, vaan sovittelu voidaan jatkossakin toteuttaa vapaamuotoisesti osapuolten sopimusten mukaisesti.

Direktiivin implementoimisella pyrittiin yhtenäistämään Euroopan unionin rajat ylittävien dispositiivisten riita-asioiden sovittelumenettelyä. Suomessa direktiivin sisältö laajennettiin käsittämään rajat ylittävien riita-asioiden lisäksi asioita, joissa ei ole liittymiä muihin jäsenvaltioihin.
Uusi laki on säännelty pitkälti riita-asioiden sovittelusta yleisessä tuomioistuimessa annetun lain pohjalta. Uudella lailla on pyritty korostamaan sovitteluosapuolten asemaa sovintomenettelyssä. Tuomioistuinsovittelu ei edellytä oikeudenkäyntiä riitaisen asian ratkaisemisessa. Uusi laki mahdollistaa tuomioistuimen ulkopuolisen sovinnon vahvistamisen tuomioistuimessa täytäntöönpanokelpoiseksi tiettyjen edellytysten täyttyessä.

Sovittelun edut verrattuna perinteiseen oikeudenkäyntimenettelyyn ovat lähinnä asian joutuisuus ja edullisuus. Lisäksi osapuolten mahdollisuus vaikuttaa sovittelijan valintaan edesauttaa paremman oikeusturvan toteutumista, koska tällöin sovittelijaksi on mahdollista ehdottaa henkilöä, joka on erikoistunut juuri ko. tyyppisiin riitoihin.

Tuomioistuinsovittelu on ollut käytössä vain noin viisi vuotta. Tänä aikana sitä on käytetty erittäin vähän. On kuitenkin todennäköistä, että mahdollisuus vahvistaa tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehty sovinto lisää sen käyttöä jatkossa.

Toni Läspä
lakimies, varatuomari, OTL
Duetto Group Oy

Verkostojen voimaa

2011-12-21T09:04:00.000+02:00

Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. Yhteistyö on voimaa. Niin se vaan on, ainakin kun puhutaan palveluiden kehittämisestä ja tarjoamisesta verkostona.

Kun toimimme yhdessä, voimme kerätä enemmän ideoita. Näistä ideoista voimme yhdessä jalostaa sitä parasta palvelua ja tehokkainta toimintamallia. Parhaassa tapauksessa voimme luoda yhdessä jopa jotain aivan uutta.

Joulutilaisuudessamme viime viikolla oli jälleen kerran ilo kuulla asiakkaan ääntä ja aitoja ajatuksia. Asiakkaat ottivat puolestamme kantaa siihen, että perintätoimistoja tarvitaan tulevaisuudessakin. Ja nimenomaan yhteistyökumppania, jolta tarvittaessa saa palvelua, ei pelkästään softaa ja manuaalia käyttöönsä.

Näin joulun alla voi kääntää katseet myös siihen kaikkein lähimpään verkostoon; perheeseen, ystäviin ja sukulaisiin. Jokainen joulukortti, tekstiviesti tai parhaassa tapauksessa yhteinen jouluateria tuo yhteyden meille tärkeisiin ihmisiin.

Jouluna tulee aina vastaan hetki, jolloin aika pysähtyy. Sen hetken voimalla jaksaa taas pitkälle ensi vuoteen.

Rauhoitutaan siis jouluna ja verkostoidutaan taas vuonna 2012!

Terhi Hakkarainen

Duetto Group Oy

myynti- ja markkinointipäällikkö, varanotaari, LTS

Luottoalan sankari — Risto Suviala

2011-11-29T09:41:00.000+02:00

Ikimuistoisin askelin, Rafaelin enkelin sävelin, saattelimme perjantaina 25.11. meidän sankarimme, luottoalan sankarin, Risto Suvialan emerituspäivilleen.

Allekirjoittanut on kolmen vuoden ajan nauttinut mainitun herrasmiehen opastuksesta ja työkaveruudesta saaden huomata, kuinka laajan tuttavapiirin tämä smalltalkinkin sankari omaa.

Terveisiä olen saanut milloin keneltäkin niin aiempaan kuin nykyiseenkin työuraani kuuluvalta vaikuttajalta mainioiden tarinoiden kera.

Duetto Groupin perusta, Eräpäivä Oy, luotiin hiljaa pöytälaatikkoon syksyllä 1992. Hauska yhteensattuma; samaan aikaan itse astelin hiljaa vihille sen kummemmitta touhuitta. Eräpäivän sankariksi astahti alkuvuodesta 1993 Risto, joka antoi toiminnalle siivet, joilla yhä lennetään. Oma sankarini on yhä sama, niin myös perintätoimintamme perusajatus: Parannamme asiakkaamme luottokaupan tulosta.

Moni asia on muuttunut ja yhä muuttuu, parhaita pidämme yllä. Lämmin kiitos Ristolle, jota emme unohda milloinkaan.

Kiitos myös mahtaville asiakkaillemme, jotka ovat mahdollistaneet ja yhä mahdollistavat toimintamme, jota Riston oppeja soveltaen jatkamme.

Eva Ekholm,
perintäneuvoja,
kotimaan perintä
Duetto Group Oy

Eräpäivän merkitys kasvaa

2011-11-18T14:47:00.000+02:00

Runsaan vuoden kuluttua, viimeistään maaliskuussa 2013 tulee Suomessa voimaan merkittävä perintään vaikuttava lainmuutos. Tämä johtuu uudesta maksuviivästysdirektiivistä.

Velkojalle syntyy automaattinen oikeus veloittaa 40 euron vakiokorvaus (sopimussakko) yhdenkin päivän maksuviivästyksestä yritys- ja viranomaisvelallisilta. Muutos ei koske kuluttajavelallisia. Muutos koskee koko EU-aluetta.

Yritysten on aika ryhtyä miettimään ottavatko he tämän oikeutensa käyttöön vai eivät. Mikä tulee olemaan käytäntö? Perivätkö suuryritykset 40 euroa pk-yrityksiltä vai pk-yritykset suuryrityksiltä? Vai peritäänkö se vain yrityksen tietyiltä asiakasryhmiltä? Peritäänkö korvaus pienempänä vai suurempana (siitäkin voidaan sopia)? Vai kenties porrastettuna pääoman suuruuden mukaan tyyliin 10-20-30-40 euroa? Mielenkiintoinen lainmuutos kaiken kaikkiaan – ja kerrankin velkojan eduksi.

Risto Suviala

Senior Advisor, varatuomari

Eurooppalainen kauppalaki

2011-11-01T13:41:00.000+02:00

EU:n komissio julkaisi 11.10.2011 ehdotuksen uudesta eurooppalaisesta kauppalaista. EU:n sisämarkkina-alueella asuu noin 500 miljoonaa ihmistä. Sen enempää kuluttajat kuin yrityksetkään eivät kuitenkaan pysty täysin hyödyntämään sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Nykyään 44 % eurooppalaisista ilmoittaa, etteivät he tee ostoksia ulkomailta, koska ovat epävarmoja oikeuksistaan. Eurobarometritutkimiksen mukaan 55 % vientiyrityksistä katsoo, että yksi rajatylittävän, yrityksiltä kuluttajille suuntautuvan kaupan merkittävimmistä esteistä on sopimuslainsäädäntö. Käytännössä yritykset, jotka haluavat käydä EU-maiden rajat ylittävää kauppaa, joutuvat sopeutumaan 26 eri maan kansalliseen sopimuslainsäädäntöön. Yhteisen eurooppalaisen kauppalain tavoitteena on poistaa tällaiset esteet.

Yhteistä eurooppalaista kauppalakia on tarkoitus soveltaa vaihtoehtona kansalliselle sopimuslainsäädännölle. Ne, jotka eivät halua käyttää eurooppalaista lainsäädäntöä, voivat soveltaa edelleen kansallisia säännöksiä. Sopimusvapauden periaate säilyy, koska eurooppalaiseen kauppalakiin perustuvaa sopimusta ei voi tehdä ilman molempien osapuolten suostumusta.

Mielestäni ajatus on hyvä. Jos sovellettaisiin yhteistä eurooppalaista kauppalakia, kaikkien yritysten olisi halvempaa käydä kauppaa rajojen yli. Erityisen edullista se olisi pienille ja keskisuurille yrityksille, joille se mahdollistaisi pääsyn uusille markkinoille. Yhtensä 71 % haastatelluista yrityksistä hyödyntäisi todennäköisesti tai hyvin todennäköisesti EU:n kauppalakia rajatylittävässä myynnissään kuluttajille ja 70 % soveltaisi sitä rajatylittävässä kaupassa toisten yritysten kanssa.

Tämän ehdotuksen läpimeno ei ole kuitenkaan vielä lainkaan varmaa. Monissa jäsenvaltiossa on huoli siitä heikentääkö se mahdollisesti kuluttajansuojaa. Suomen hallituskin suhtautuu esitykseen hyvin varauksellisesti. Nähtäväksi jää koska tai ollaanko EU:ssa koskaan valmiita hyväksymään yhdenmukaisia sopimusoikeudellisia normistoja.

Sirkku Ojala, perintäpalvelupäällikkö, kansainvälinen perintä

Lupa prosessata

2011-10-11T09:17:00.000+03:00

Eduskunta on hyväksynyt 1.3.2011 lain luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista. Uuden säännöksen myötä vuoden 2013 alusta alkaen oikeudenkäyntiasiamiehellä tulee olla lupa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä. Laki herättää ristiriitaisia tunteita allekirjoittaneessa, joka on toiminut oikeudenkäyntiasiamiehenä jo useita vuosia. Miksi tarvitsen jatkossa työni suorittamiseen luvan?

Lain tavoitteet ovat hyvät eli asiakkaiden oikeusturvaa pyritään nostamaan. Luvan saamisen edellytyksenä on oikeustieteen maisterin tutkinto, riittävä perehtyneisyys asiamiehen tehtävään, rehellisyys ja sopivuus tehtävään sekä täysivaltaisuus. On selvää, että edellytykset johtavat siihen, että alalta häviävät epäasianmukaiset toimijat, jos niitä siellä tällä hetkellä on ollutkaan. Toisaalta lupajärjestelmä johtaa myös siihen, että suuri yleisö voi jatkossa luottaa siihen, että kaikki oikeudenkäyntiasiamiehenä toimivat juristit ovat päteviä tehtävään ja ammattieettisen valvonnan kohteena.

Tarkemmin siis asiaa ajateltuani muutos alkaa tuntua hyvältä ja asettaa alan toimijat: asianajajat, julkiset oikeusavustajat ja luvan saaneet oikeusasiamiehet samalle viivalle. Olen siis jatkossa mielelläni luvan saanut oikeusasiamies!

Maija Halkosaari-Mäki
varatuomari

Nopeat syövät hitaat.

2011-09-23T10:00:00.000+03:00

Tämä vanha sanonta ”nopeat syövät hitaat” tuntuu kovin kuluneelta ja siihen on jo ehkä ehditty kyllästyä. Huomasin kuitenkin että minun oli vaikea keksiä mitään yhtä nasevaa lausetta kuvaamaan sitä tilannetta että nopeus on valttia perinnässäkin. Mitä tuoreempi saatava, sitä todennäköisemmin se saadaan perittyä.
Saatavan kertymisen kannalta on siis olennaista ryhtyä nopeasti toimiin kun huomataan että asiakas ei ole maksanut laskua eräpäivään mennessä. Todennäköisyys sille että saatava saadaan perittyä, heikkenee nopeasti sitä mukaan kun saatava vanhenee.

Erityisesti nämä asiat korostuvat ulkomaan perinnässä. Monet yritykset hoitavat kotimaan saatavat nopeasti eteenpäin, mutta ulkomaan saatavien kanssa voidaan odottaa kuukausia. Vientikaupassa jo maksuajat ovat usein pidempiä kuin kotimaan kaupassa ja jos vielä eräpäivän jälkeen odotellaan kuukausia voi olla että rahojen kotiuttaminen ulkomailta vaarantuu kokonaan tai kestää ainakin kohtuuttoman kauan. Jos yrityksellä on niukasti rahaa, se pyrkii ensisijaisesti maksamaan pois ”lähivelat” niin etteivät asiat pääse etenemään pidemmälle. Se uskoo että kaukana ulkomailla olevat velkojat voivat kyllä odottaa siihen asti että kassatilanne paranee. Joskus kassatilanne paranee, usein ei.

Näihin asioihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota nyt kun taloustilanne maailmalla on epävakaa ja riskit kasvavat. Suomen Asiakastiedon mukaan konkurssien määrät Suomessa ovat kasvaneet tänä vuonna ja pelkästään elokuussa konkursseja oli 281 joka tarkoittaa 9 % kasvua viime vuoteen verrattuna. Ruotsissa konkurssit lisääntyivät elokuussa jopa 18 % viime vuoteen verrattuna. Konkurssien määrä Ruotsissa oli elokuussa 2011 yhteensä 381, kertoo UC. Sama suuntaus näyttää olevan myös monissa muissakin maissa. Nyt ei kannata jäädä odottelemaan vaan laittaa jutut nopeasti perintään.

Sirkku Ojala on työskennellyt ulkomaanperinnän parissa jo vuodesta 1990, lukuun ottamatta muutamaa vuotta pankissa, rahoitusasiantuntijana. Duetto Groupiin hän tuli elokuussa 2010 ja toimii Duetto Groupin kansainvälisessä yksikössä perintäpalvelupäällikkönä. Hän on koulutukseltaan lakimies

Paljonko maailmassa on velkaa?

2011-09-12T11:19:00.000+03:00

Kukaan ei tiedä kysymykseen vastausta. Tästä syystä luottoriskien hallinta ei voi olla maailmassa täydellistä ja luottotappioita syntyy hallitsemattomasti.

Talous määrää nyt politiikan tahdin. Finanssimarkkinat ovat asettamassa rajoja politiikalle eikä päinvastoin kuten joskus muinaisessa sääntelytaloudessa.

Maailmantaloutta odottaa 10 vuoden hitaan kasvun aika. Kreikan toteutuva maksukyvyttömyys ja siitä alkava eurojärjestelmän surkeuden tila, Yhdysvaltojen taantuma ja Kiinan inflaatio aiheuttavat ongelmia monelle velkaantuneelle yritykselle. Luotonantajien tulee varautua isoihin ja yllättäviin konkursseihin.

Risto Suviala on varatuomari ja toimii Duetto Group Oy:ssä Senior Advisorina. Hän toimi Eräpäivä Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1993 vuoteen 2011. Suviala on Luottoalan neuvottelukunnan puheenjohtaja ja toimii kouluttajana Turun kauppakorkeakoulun Credit Management –koulutusohjelmassa.

Aikaisemmin Risto Suviala on ollut tukku- ja vähittäiskauppaa, rakentamista, teollisuutta ja vientiä harjoittavan keskusosuusliikkeen perintälakimiehenä ja luottopäällikkönä. Tämän jälkeen hän toimi luottotieto-, perintä- ja Credit Management -yritysten johto- ja asiantuntijatehtävissä ennen siirtymistään Duetto Groupiin.

Tall Ships Regatta 2011

2011-08-29T11:47:00.000+03:00

Olen niin iloinen kun meillä oli ilo ja kunnia lähteä viime torstaina asiakkaiden kanssa Tall Ships Regattaan osallistuvalla hollantilaisella Gulden Leeuw purjelaivalla katselemaan Turun saaristoa ja vastaanottamaan muita purjehdukseen osallistuvia laivoja.

Lähdimme liikkeelle Turun satama-altaasta ja heti siellä oli vastassa poikittain venäläinen maailman suurin purjelaiva, jota liikutettiin edestä ja takaa hinauslaivoilla. Seuraavan päivän lehdestä saikin lukea, että venäläinen, 122 metriä pitkä Sedov laiva pääsi hyvin Turun Aurajokeen sille osoitettuun paikkaan, ainoastaan Turun satama-altaassa laivalla oli ollut ongelmia. Kaiken kaikkiaan viikonloppuna ollut Tall Ships Regatta toi paljon upeita laivoja Turkuun ja kävijöitä Aurajoen rannoille. Tapahtuma oli hieno kohokohta tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunki Turulle.

Gulden Leeuw laivan reissu oli ikimuistoinen kokemus meille duettogroupilaisille, ja sen kruunasi kun saimme tehdä sitä matkaa asiakkaiden kanssa. Iso kiitos kaikille reissulle osallistujille, oli todella hienoa kun pääsitte osallistumaan ja oli erittäin mukava kuulla teidän kuulumisia ja vaihtaa ajatuksia.

Olen myös innoissani kaikesta siitä kehityksestä, jota olemme saaneet tehdä asiakkaiden kumppanina ja heinäkuun alusta olemmekin tiivistäneet entisestään palvelukokonaisuuttamme ja nyt tarjoamme kaikki luottokaupan riskienhallinnan palvelut saman katon alta, Duetto Groupin nimissä. Tavoitteena on palvella asiakkaita entistä joustavammin ja paremmin. Toivottavasti me onnistumme siinä. Kaikki palaute on meille kullanarvoista ja sitä kuuntelemme herkällä korvalla.

Kuulemisiin ja mukavaa syksyä!

Hollantilainen Gulden Leeuw, ”Kultainen leijona”, vuonna 1937 rakennettu 49,68 m pitkä kolmimastokuunari pääsi myös mtv 3 uutisiin samaisena päivänä.

Anna Johansén (FM, eMBA) on toiminut luottoalalla vuodesta 2000, ensin kehitystehtävissä ja vuodesta 2009 lähtien Duetto Group Oy:n toimitusjohtajana. Vuoden 2011 alusta Anna on ollut myös Luottomiehet ry:n hallituksen jäsen.

Lomanjälkeisiä ajatuksia luottokaupasta

2011-08-16T13:20:00.000+03:00

Lomalla mökkilaiturilla ei tullut mietittyä talouden tilaa ja uutiset maailman taloudesta tuntuivat kaukaisilta. Töihin paluu herätti taas mielenkiinnon talouden tapahtumiin ja aloin pohtia niiden vaikutuksia omaan toimialaamme.

Ensimmäiseksi mieleen nousi ajatus siitä, että mahdollisen taantuman kynnyksellä luottokauppaa käyvien yritysten olisi syytä tarkistaa luottopolitiikkansa ja muistuttaa esimerkiksi myyntihenkilönkuntaa siitä, miten voi tunnistaa orastavat asiakkaiden maksuvaikeudet. Usein työssäni törmään siihen, että maksuvaikeuksien merkkeihin reagoidaan liian hitaasti. Hyvälle asiakkaalle annetaan maksuaikaa, mutta sitten voi osoittautua, että asiakas ei ollutkaan niin hyvä kuin, mitä yhteinen historia aikaisemmin on osoittanut. Muutoksiin maksukäyttäytymisessä tulisi aina reagoida ja vähintäänkin selvittää syy muutokselle.

Toimiva luottopolitiikka tarkoittaa yhteistyötä ja tiedon vaihtoa myynnin ja luotonvalvonnan välillä. Onneksi pystyn omalta osaltani ja kollegoideni avulla auttamaan asiakkaitamme tässä haasteellisessa tehtävässä ja olemaan osana asiakkaidemme menestystä parantamalla luottokaupan tulosta.

Maija Halkosaari-Mäki (lakimies, varatuomari) on toiminut lakimiehenä vuodesta 1998. Maija on erikoistanut riita-asioiden hoitoon, sopimusjuridiikkaan sekä maksukyvyttömyysmenettelyihin. Maija on toiminut myös kouluttajana monissa juridisissa koulutuksissa.

Uutisvirran hallintaa, duettona

2011-08-09T11:51:00.000+03:00

Jos kuulut niihin onnellisiin, jotka ovat saaneet katkaista työvuottaan lomailun merkeissä, olet varmasti viettänyt ensimmäisiä loman jälkeisiä päiviä sähköpostiruuhkan purkamisessa. Viestien määrää on mukava hämmästellä ja vertailla muiden lomalta palanneiden kesken. Positiivista on, että viestejä lukiessa saa samalla palautettua itsensä kartalle ja ajatukset käännettyä kesätapahtumien hälinästä tai hiljaisilta rantakallioilta tärkeisiin työkontakteihin.

Kun loputkin lomailijat palaavat koulujen alettua töihin ja syksy rävähtää toden teolla käyntiin, alkaa taas todellinen viesti- ja uutistulva. Väitän, että suurin osa meistä tuntee vähintään aika ajoin voimattomuutta käytettävissä olevan ajan rajallisuudesta uutistulvan keskellä.
Mitä, jos en huomaa jotain tärkeää alan uutista? Milloin ehtisin lukea tämän opuksen oman ajankäytön hallinnasta? Miten etenee maksuviivedirektiivi ja mitä se tarkoittaa? Entä Suomen talouden tila pienenä osana maailmantaloutta? Ja laillinen viivästyskorko tällä hetkellä on…? Mutta ei hätää. DuettoViikko -uutiskirje ja tänään avattava luottokaupan riskienhallinnan blogi ovat yksi verkko, joka seuloo puolestasi luottokaupankäyntiin liittyviä uutisia. Voit siis huoletta keskittyä opukseen ajankäytön hallinnasta…

Wikipedian mukaan ”Duetto on musiikkiteos, joka on sävelletty kahta esittäjää varten”. Duetto- sana on mukana yrityksemme nimessä. Nimen perusta on siinä, että haluamme parantaa asiakkaidemme luottokaupan tulosta, emme yksinään tehden, vaan yhdessä asiakkaamme kanssa. Sama ajatus sopii myös blogiin; odotamme kommenttejanne ja keskustelemme mielellämme alan uutisista lukijoidemme kanssa.

Blogin kirjoittajia tulevat olemaan erilaisissa tehtävissä toimivia Duetto Groupin asiantuntijoita. Annamme jatkossa mielellämme sanan – tai sanoisinko ”näppiksen” - myös asiakkaillemme tai yhteistyökumppaneillemme.

Tämä on avaus. Jään mielenkiinnolla odottamaan tulevia duettoja.
Terhi Hakkarainen, myynti- ja markkinointipäällikkö

Terhi Hakkarainen (varanotaari, LTS) on toiminut luottoalan tehtävissä vuodesta 1995; pitkään käytännön perintätehtävissä, viime vuosina näkökulma on laajentunut myynnin ja markkinoinnin maailmaan. Terhi on toiminut kouluttajana Duetto Groupin omissa perintäalan koulutuksissa sekä Markkinointi-instituutissa luottotutkinnon perintäosiossa. Terhi on toiminut Luottomiehet – Kreditmännen ry:n koulutustoimikunnan puheenjohtajana vuosina 2009–2010. Hänen mukaansa ”Työskentely ja kouluttaminen luottoalalla on ollut innostavaa ja monipuolista, tälle alalle on ollut ilo jämähtää!”